"To Say Nothing, To Do Nothing, Stops Nothing" -Roni McCall

perjantai 18. tammikuuta 2013

Valinnoilla vaikutamme, lihansyönnillä tapamme

Kirjoitin joku aika sitten syyttämisestä. Sillä ei aina saavuteta toivottua päämäärää, koska ihmisellä on taipumus puolustautua varsin terävästi. Silloin on ainakin turha puhua järjestä, tunteesta ja empatiasta. Puolustusreaktio on niin vahva, ettei tuolloin vain yksinkertaisesti pysty ajattelemaan asiaa moraalisesti. Silti minun oli pakko tällä hetkellä purkaa turhautumiseni suurimpaan osaa ihmisistä. Tuntuu, että heitä on pakko jollain tapaa "ravistella" ja saada heidät etsimään itsestään moraalia, vastuuntuntoa ja kunnioitusta.

Viime aikoina olen nimittäin yhä useammin pettynyt ihmisiin. Tarkemmin sanottuna pettynyt siihen, miten ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa. On totta, ettei yhden ihmisen elämä merkkaa maapallon mittakaavassa lähestulkoon mitään. Ihmisiä syntyy ja kuolee joka hetki. Mutta maailma kuitenkin muuttuu. Jos ajattelisimme kaikki, ettei meidän tavallisten kansalaisten valintamme oikeasti vaikuta mihinkään, miten ihmeessä muutosta tapahtuu? Olemmeko kuluttajina muka aivan turhaa rahankiertokalustoa? EI! EI! Ja ei! Jokainen meistä on osa ihmiskuntaa ja sitä yhteiskuntaa, jossa elää. Jokainen meistä tekee valintoja, jotka vaikuttavat myöhemmin maailman tapahtumiin.

Tämä kaikki alkuvuodatus sai sysäyksen siitä, kun luin yhä useampia tekstejä, joissa lihaa syövät henkilöt perustelivat päätöstään olla siirtymättä kasvisravintoon. Perusteluna oli tämä pessimistisen naurettava kommentti: "minun valintani ruokakaupassa ei vaikuta sikojen tappamisen määrään mitenkään, joten voin aivan hyvin jatkaa lihansyöntiä". Suonette sekasyöjät anteeksi, mutta nyt minun on pakko sanoa suoraan. Miten te ylipäätään tuolla tavalla ajatellen jaksatte elää? Mikä merkitys teidän elämällänne on, jos valintannekin ovat merkityksettömiä?

Kasvissyöjä syö vuosittain kymmeniä kiloja vähemmän kuollutta eläintä kuin sekasyöjä. Entäpä kymmenen vegaania? Yksilö on muutoksen alku. Ryhmä on sen jatke ja enemmistö ajaa muutokseen. Eikö tämä ole juuri sitä demokratiaa, joka yhteiskunnassamme pitäisi toteutua? Jokaisella on oikeus valita ja jokaisella on oikeus vaikuttaa valinnallaan. Meillä on jopa vastuu valinnoistamme. Mieleeni ei tosin tule mitään vastuuttomampaa perustelua lihansyönnin jatkamiselle kuin oman valinnan merkityksettömyys. Syötkö hyvällä mielellä ajateltuasi, ettei tuo liha vaikuta mihinkään? Miksi se sitten on lautasellasi? Se on elänyt ankean elämänsä ja kuollut pelosta vapisten sinun vastuuttomuutesi tähden! Ole hyvä vain!

Minä en henkilökohtaisesti pysty hyväksymään tätä kyseistä perustelua. Nämä perustelut ja äskettäin katsomani ohjelma, jossa valitettavasti oli Sirkka-Liisa Anttila vieraana, sai minut tähän turhautuneeseen tilaan. Tässä tilassa tulee tekstiä, ja tällä hetkellä en vain voi ymmärtää yhtäkään sekasyöjää. Miten voisinkaan, jos joku tappaa eläimiä turhaan. Vai eikö ruoaksi tappo ole turhaa? No mutta, entä jos liha on ihmiselle täysin turha, jopa haitallinen, elintarvike, joka voidaan nykyaikana korvata eettisemmillä ja ekologisemmilla vaihtoehdoilla? Onhan sen kasvattaminen, teurastus ja syönti silloin turhaa. Jaa, et tapa vai? Ai niin unohdin, että tappaminen on ulkoistettu teurastamoille. Asia nyt kuitenkin on todellisuudessa niin, että teurastamoja ja tehotuotantoa on, jotta sekasyöjä voisi sen turhan ja merkityksettömän pihvinsä valita. Lihansyöjä on siis väistämättä osana tätä eläimen tappoketjua.

Eikö meille kehittynyt suuret aivot, jotta voisimme ymmärtää nämä yksinkertaiset asiat? Eikö meille kehittynyt tunteet ja empatia, jotta voisimme hyödyntää niitä moraalisissa valinnoissamme? Minä voin ajatella viikonlopun koittaessa, etten onnekseni ollut viikon ateriavalinnoillani osana jonkun elämän riistämistä. Voitko sinä ajatella samoin? Jos et, kannustan muutokseen; vaikuta valinnoilla ja usko siihen totuuteen, että ne merkitsevät. Vai kuinka kauan haluat vielä olla "tappaja"?

2 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Vastuun välttely on niin tätä päivää ja siihen sorrutaan monessa muussakin asiassa kuin lihansyönnissä. En ymmärrä, miten tähän ollaankin tultu. Vastuu ei tunnu koskaan olevan yksilön, vaan organisaation tavalla tai toisella. Nykyihmisellä täytyy olla todella huono itsetunto, kun se ei pysty kantamaan vastuuta omista virheistään.

    VastaaPoista
  2. Kiitos.

    Aivan totta, mitä puhuit vastuun välttelystä yhteiskunnassamme. Ihmiset toivovat muutosta, muttei ole itse valmiita tekemään elämässään henkilökohtaisia valintoja kohti sitä. Ihan kuin olisimme vain robotteja, jotka ohjelmoidaan toteuttamaan päättäjien säätämiä lakeja. On jokseenkin huvittavaa puhua ihmisen älykkyydestä, kun niin monet eivät edes ajattele itse.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.