"To Say Nothing, To Do Nothing, Stops Nothing" -Roni McCall

perjantai 15. helmikuuta 2013

Filosofeja, aforismeja ja oikeutta eläimille

Mitä enemmän luen historiassa eläneistä suurista filosofeista, sitä vähemmän ymmärrän maailman hulluutta. Olen tutustunut aforismeihin pohtiessani ihmisluonteen kehitystä. Monet kammoksuvat filosofiaa, koska koulussa erilaisten oppien ulkoa opettelu oli tuskaista. Kaikki tuntui ainakin minusta tuolloin täysin järjettömältä ajanhaaskaukselta.

Ollakseen oikeasti filosofinen mietteissään ei tarvitse kuitenkaan opetella mitään ulkoa. Mielestäni filosofia on tekemisen syvemmän tarkoituksen ja olemmassaolon merkityksen pohtimista. Siihen kuuluu myös oikean ja väärän teon selvittäminen, etiikka. Esimerkiksi, jos mietit, miksi käytämme eläimiä hyväksemme, joudut väistämättä pohtimaan asiaa filosofisesti. Filosofinen ajattelu antaa mielen kulkea kauas vallitsevasta tilanteesta ja hetkestä, sen keinoilla pyrimme ymmärtämään myös kaikkein vaikeimpia asioita. Löydämme sen avulla toiminnallemme tarkoituksen, jolloin elämästä tulee huomattavasti mielekkäämpää.

Henkilökohtaisesti olen saanut filosofien mietteistä keinoja löytää sanat tunteilleni ja kokemuksilleni. Ne ovat auttaneet minua kestämään sellaisiakin tunteita, joiden käsittely on muuten ollut vaikeaa: turhautuneisuutta, surua, epätoivoa ja ahdistusta. Näitä tunteita kohtaa usein, jos edustaa jotakin pienempää joukkoa, ja näkee maailman myös eläinten näkökulmasta. Siksi haluaisin jakaa joitakin aforismeja, ja kertoa, miten itse käsittelen niiden antaman viestin sekä niiden sisältämän opin ja toivon. Pohdintani lainauksista ovat sovellettu eläinoikeudellisessa ja luontoa kunnioittavassa mielessä.


On vaikeampi rikkoa tapaa kuin luontoa vastaan. (Pythagoras) 
Tämä on totta myös ihmisten tapana syödä jotakin, joka ei ole luonnollista ravintoa heille, kuten lihaa.

Ystävyys on tasavertaisuutta. (Pythagoras) 
Jos sanomme olevamme eläinten ystäviä, olemme silloin tasavertaisesti kaikkien eläinlajien ystäviä. Muuten emme voi käyttää sanoja "ystävä" ja "eläin" niiden todellisessa merkityksessä samassa lauseessa.

Älä pidä mitään omanasi. (Pythagoras) 
Älä siis pidä myöskään eläimiä omanasi, heillä on oma elämä, eivätkä he elä vain meidän ruoaksi, viihteeksi tai vaatteeksi.


Niin paljon on eläin ihmistä viisaampi, että se ei ota enempää kuin tarvitsee. Ihminen ei edes tiedä, mitä tarvitsee. (Demokritos) 
Siispä emme tiedä myöskään, mitä emme tarvitse. Ihminen todella ottaa enemmän kuin olisi tarve. Leijona tarvitsee syödäkseen lihaa. Me emme. Leijona ottaa sen, mitä tarvitsee. Me otamme sen, mitä emme tarvitse ja vielä moninkertaisena.

Ei se ole hyväntekijä, joka odottaa vastapalvelusta, vaan se, joka auttaa vapaasta tahdosta. (Demokritos) 
Tähän kiteytyy kaikki aktivistityö eläinoikeustoiminnassa. Teen itse tätä vapaasta tahdostani auttaa. En toivo korvausta tai materiallista hyvitystä. Halu auttaa eläimiä, ihmisiä ja luontoa, saa minut kirjoittamaan. Ja suurin palkinto olisi vaikuttaa ihmisten valintoihin eläin-/luontoystävällisempään suuntaan ja auttaa heitä tekemään myös terveellisempiä valintoja.


On vain yksi hyvä asia, tieto, ja yksi paha asia, tietämättömyys. (Sokrates) 
Aivan. Tietämättömyys eläintuotannosta ajaa ihmiset toistamaan vanhoja tapojaan. Moni uskoo asioiden olevan, kuten parikymmentä vuotta sitten, eikä siten ymmärrä tuotantoeläinten ympäristön ahtautta ja teurastettujen eläinten lukumäärän suuruutta tänä päivänä.


Tiedon todellinen rakastaja tavoittelee luonnollisesti totuutta, eikä tyydy yleiseen mielipiteeseen. (Platon) 
Yleinen mielipidehän on, että liha- ja maitotuotteet ovat ihmiselle tarpeellisia. Todellisen tiedon tavoittelija haluaa kuitenkin löytää täydellisen totuuden. Tuo totuus on luonnollista. Luonnollinen totuus on, ettei ihmiskeho tarvitse lihaa tai maitoa missään muodossa.

Oletko koskaan kuullut kenenkään muuten kuin naurettavin perustein väittävän, että kansan mielen mukainen todella olisi hyvää ja kaunista. (Platon) 
"Kansan mieli", eli yleinen ilmapiiri, on yhteikunnassamme hyväksynyt eläinten hyväksikäytön ja luonnon turmelemisen. Onko se hyvää ja kaunista? Ei.


Luonto ei tee mitään turhaan. (Aristoteles) 
Yksi parhaista filosofisista sitaateista. Näin todella on. Jokaisella olennolla on oikeus elää. Luonto ei ole luonut eläimiä meitä varten. Luonto on luonut muita eläinlajeja, jotta he voisivat nauttia elämästään ja olla osana suurempaa kokonaisuutta, ekosysteemiä. Ihmiset eivät ole kuuluneet ekosysteemiin enää sen jälkeen, kun he alkoivat tuottaa ja jalostaa eläimiä pelkästään omaksi hyödykseen. Luonto ei ole tarkoittanut yhdelle lajille tuollaista valtaa. Se johtaa luonnon suureen ylikuormitukseen. Meillä ei myöskään ole oikeutta puuttua muiden eläinlajien lisääntymiseen tai kahlita muita eläimiä. He ovat aivan yhtä lailla maanasukkeja kuin mekin.


Mahdollisuus harjoittaa vapaasti kykyjään on onnen ydin. (Aristoteles) 
Kaikilla elollisilla tulee olla vapaus käyttäytyä lajityypillisesti ja elää vapaana. Emme voi väittää sian olevan onnellinen rajoitamme hänen reviiriään ja päätämme, koska on hänen aikansa kuolla turhaan.


Meidän ei pidä turmella luontoa vaan seurata sitä. (Epikuros)
Tämä ymmärrettiin jo satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua, ja missä tilanteessa olemme nyt? Luonto tuhoutuu koko ajan meidän toimestamme yhä enemmän ja enemmän. Tiedostamme edelleen asian, mutta olemmeko valmiita tekemään oman osuutemme tuhon vähentämisessä? Jos Epikuros olisi nähnyt, mitä olemme luonnolle tehneet, uskon hänen kironneen meidän sukupolvemme.


Voiko vapaus olla muuta kuin oikeutta elää toivomallamme tavalla? (Epiktetos) 
Ei. Mikään muu ei yksinkertaisesti ole vapautta. Ja, koska vapaus on onnen ydin, ei onnea voi saavuttaa, jos ei saa elää toivomallaan tavalla.

Rakkauden mitta on rakastaa vailla mittaa. (Augustinus)
Miksi rakastat joitakin eläimiä? Onko rakkaudellasi mitta, jossa on tilaa vain koiranpennulle, muttei vasikalle? Onko rakkaudella todella tuollaiset rajat? Onko silloin kyse rakkaudesta edes koiraa kohtaan, jos erotat kaksi samalla tavalla kärsimystä tuntevaa ja kokevaa olentoa yleisen perinteen vuoksi?


Ihmistä ei sanota hyväksi siksi, että hänellä on hyvä äly vaan siksi, että hänellä on hyvä tahto. (Tuomas Akvinolainen)
Monet kysyvät, olenko sitä mieltä, että sekasyöjät ovat pahoja ja vegaanit hyviä. Ei. En määrittele ihmisiä niin helposti. Enkä halua käyttää sanoja hyvä/paha ihminen. Ne eivät kerro tarpeeksi, eikä kukaan ole ainoastaan hyvä tai paha. Hyvästä tahdosta, mikä mielestäni jokaisella eettisellä vegaanilla on, voin kuitenkin sanoa, että arvostan ihmistä todella ja kunnioitan hänen valintaansa suuresti.


Armo ei tosiaankaan hävitä luontoa, vaan täydentää sitä. (Tuomas Akvinolainen) 
Sama koskee eläimiä. Jos annamme armoa eläimille, mitä häviämme? Emme mitään. Täydennämme luontoa antamalla jokaiselle sen olennolle armoa. Armoa emme anna eläintuotannossa. Armoa annamme sillä, mitä valitsemme ostoskoriimme. Kuluttajien armon kautta, tarjonta seuraa perässä. Lopulta armolliset valintamme saavuttavat todelliset saajansa.

Jos emme yllä jonkin asian tasolle, voimme aina kostaa heittämällä siitä herjaa. (Michel de Montaigne) 
Aivan. Jos heität herjaa eläinaktivistille/vegaanille, harvoin yllät eläinoikeusfilosofiseen ajatteluun tai ylipäätään ajattelet syvällisemmin eläinten hyväksikäytön moraalisuutta.


On paljon helpompaa ja mukavampaa seurata kuin olla tiennäyttäjä. (Michel de Montaigne) 
Jos koet jonkun tien oikeaksi, et mieti, kuinka vaikeaa sen kulkeminen tai näyttäminen on. Vegaanit ovat omilla valinnoillaan tiennäyttäjiä. Aina emme voi ottaa kaikkea tarjolla olevaa, mutta valintamme ja toiveemme raivaavat helpompaa tulevaisuutta syntyvälle sukupolvelle ja uusille vegaaneille. Lisäksi se, että puhumme eläintuotannosta ja sen ongelmallisuudesta, mahdollistaa keskustelut aiheesta jatkossakin. Muutos on ehkä hidasta, mutta sitä tapahtuu.


Uskaltautukaa siis rohkeasti tutkimaan vanhoja lainauksia ja aforismeja. Niistä voi saada uskomattoman paljon energiaa päivään, helpotusta tunteiden kertomiseen ja apua eläinoikeusfilosofiseen keskusteluun! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.